Muistatteko vielä ne ihanat villasukat, jotka kramox lähetti minulle tammikuussa?
Tässä päivänä kauniina pesin lakanapyykkiä. 90 asteen koneellisena toki. Pistin sitten seuraavan koneellisen lennosta pyörähtämään, ja lapset taas tappeli jotain, kuten normaalisti. Noo, kone pesi ja kun menin onkimaan pyykkejä pois koneesta katsoin että, "voi perskeles, enhän mä muistanut kääntää lämpötilaa pois 90 asteesta". Sitten vaan reipasta pyykkien kalastelua ja yhtäkkiä kylmänhiki nousi otsalle. Mun villasukat! Ne on täälä seassa! Siis voi ei! Olin ihan 100% varma, että nyt Päällepäsmäri saa nätit ja ihanat huopatossut kokoa 25. Ripustelin pyykkejä ja mietin, miten kummassa tunnustan kramoxille töppäilyni ja välttelin niitä kovan onnen villasukkia samalla. En mä uskalla kattoa niitä!
Hämmästys oli kyllä suurensuuri, kun vihdoin uskalsin ottaa villasukat lähempään tarkasteluun. Ne oli puhtaat! Ne ei ollut huopunut yhtään! Ja ne meni heittämällä mun sopiviin pingottimiin kuivumaan! Kuitenkin kauhunsekaisin tuntein odottelin sukkien kuivamista, mitä jos ne on kuitenkin kärsinyt pesusta ja ne ei jousta tai jotain muuta vastaavaa. Mitä mä sitten teen.
Tässä päivänä kauniina pesin lakanapyykkiä. 90 asteen koneellisena toki. Pistin sitten seuraavan koneellisen lennosta pyörähtämään, ja lapset taas tappeli jotain, kuten normaalisti. Noo, kone pesi ja kun menin onkimaan pyykkejä pois koneesta katsoin että, "voi perskeles, enhän mä muistanut kääntää lämpötilaa pois 90 asteesta". Sitten vaan reipasta pyykkien kalastelua ja yhtäkkiä kylmänhiki nousi otsalle. Mun villasukat! Ne on täälä seassa! Siis voi ei! Olin ihan 100% varma, että nyt Päällepäsmäri saa nätit ja ihanat huopatossut kokoa 25. Ripustelin pyykkejä ja mietin, miten kummassa tunnustan kramoxille töppäilyni ja välttelin niitä kovan onnen villasukkia samalla. En mä uskalla kattoa niitä!
Hämmästys oli kyllä suurensuuri, kun vihdoin uskalsin ottaa villasukat lähempään tarkasteluun. Ne oli puhtaat! Ne ei ollut huopunut yhtään! Ja ne meni heittämällä mun sopiviin pingottimiin kuivumaan! Kuitenkin kauhunsekaisin tuntein odottelin sukkien kuivamista, mitä jos ne on kuitenkin kärsinyt pesusta ja ne ei jousta tai jotain muuta vastaavaa. Mitä mä sitten teen.
Mutta kattokaa nyt ite! Ne on sopivat, ja meni lähes kivutta jalkaan. Lähes kivutta, koska jätin perjantaina oikean käden peukalon autonoven väliin. (Ei kannata koittaa, se sattuu perkeleesti.) Mutta sukat ei hierrä, ei kierrä ja menee jalkaan \o/ Asiaan toki voi vaikuttaa, että ne on neulottu Sisusta 1,75 mm puikoilla?
Mutta ainakin tämän ultimatetestin perusteella voisin suositella Sisua sukkalankana vähän kovempiinkin oloihin :D
Mutta ainakin tämän ultimatetestin perusteella voisin suositella Sisua sukkalankana vähän kovempiinkin oloihin :D
6 kommenttia:
Huh, onneksi kävi hyvin!
Jännä kun moni kehuu tuota Sisua ja mulla vihreät Sisusukat on ihan pohjista huopuneet. Mitkähän rautajalat mulla oikein sitten on...
Tässä postauksessa on tosiaan kuva noista sukista.
http://hahtuvapilvenreunalla.blogspot.com/2008/03/nine-to-five-socks.html
Käytössä ne toki on yhä, mutta huopuminen oli ihmeen nopeaa ja nyt on pohjia pitänyt vähän paikkailla.
Ohhoh! Näin ihan silmieni edessä tuon tapahtuvan ja melko varmasti sama jännitys tuntui täälläkin kun raporttia luin, kauhunsekaisin tuntein selvisikö ne... Varsinainen jännitysjuttu!
Nuo pingottimet on ihan ok, jos on kyse perussukista tai pitsisukista. Mutta napakalle palmikkosukalle ei kyllä toimi, ovat liian leprut. Ne on tosiaan yksinkertaisena, enpä ole tullut ajatelleeksi, että jos laittaisi toiset vahvikkeeksi!
Hmm, minä kun en Sisusta pitänyt yhtään Bayerischeissa, kun niistä tuli kovasti pörröiset eikä palmikot näy enää kunnolla. Täytyy pistää korvan taakse, että ne ainakin kestävät kovaa käyttöä :D
No huh huh! Oikein tuntui se kauhu täällä asti. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Sehän kuitenkin on pääasia, vai mitä?
Lähetä kommentti